sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Pasta reissu - tulipahan tehtyä

 

 Rooma

Kesän lomareissu suuntautui tällä kertaa upeaan Roomaan. Kaikki nähtävyydet ehti hyvin kiertää neljässä päivässä ja sää oli yhtä päivää lukuunottamatta aurinkoinen. Asteet pyörivät 31°C tuntumassa, etenkin kaksi ensimmäistä päivää tuntuivat liiankin kuumilta. Liikkuminen oli vaivatonta kävellen ja hop on/hop off-tyylisellä turistibussilla, mutta paksuun nahkaani jäi kuitenkin vain hennot rusketusrajat sandaaleista ja topin olkaimista. Höh, eikö se nyt yhtään enempää tartu!

Saavuimme Fiumicinon lentokentälle keskiviikkoiltapäivänä ja Rooman keskustan suurelle Termini-asemalle pääsimme kätevästi Leonardo Express -junalla. Tämä juna kulkee suoraan muualla pysähtymättä Terminin asemalle puolen tunnin välein, lippu maksaa 14€. Tarjolla on toki muitakin matkustusvaihtoehtoja, mutta tukkoinen bussi ja moninkertaisesti pidempi matka-aika ei tätä porukkaa halvemmasta hinnastaan huolimatta houkutellut. Heti lentokentällä törmäsimme myös laittomiin takseihin, joiden kuskit hyörivät etsimässä turistiryhmiä. Matkailijan onkin Roomassa hyvä muistaa, että viralliset taksit eivät koskaan kalastele asiakkaita kyytiinsä.





Terminille päästyämme lähdimme kävelemään kohti hotellia, joka sijaitsi aivan Aurelianuksen muurin pohjoispuolella, lähellä Villa Borghesen ihanaa puistoaluetta. Matka hotellille ei ollut pitkä, joten katselimme samalla hieman ympärillemme, tutustuimme tarjolla oleviin sightseeing-bussivaihtoehtoihin ja poikkesimme syömään. Ruoan hinnat Roomassa olivat melko yhtäläiset Suomen hintojen kanssa, virvoitusjuomat hieman kalliimpia. Lukemamme vinkit koskien "eritasoisten" ravintoloiden hintoja eivät kyllä juurikaan pitäneet paikkaansa, sillä hintaluokat vaihtelivat barien, trattorioiden ja ristoranten välillä mielivaltaisesti. Kalleimmat juomat janoisille ohikulkijoille tarjosikin juuri eräs bar, jossa jokaisen lasillisen hinta taisi enemmän tai vähemmän ylittää kymmenen euron rajan.

Ruokapaikkoja on kyllä runsaasti ja keskitasoisia ristoranteja ja trattorioita ei tarvitse kauaa etsiskellä, jos pysyy nähtävyyksien lähettyvillä. Tippiä odotetaan turisteilta, vaikka paikalliset sitä eivät ilmeisesti juurikaan anna. Taksikuskit ja tarjoilijat vaikuttivat tyytyväisiltä n. 10% tippiin.

Saapumispäivän iltana teimme CiaoRoma!-sightseeingkierroksen. Ostimme 48h voimassa olevan lipun, johon kuului hop on/hop off-bussi sekä jonon ohitus muutamiin kohteisiin. CiaoRoma!-bussit tunnistaa sinisestä väristä, useimmat muut samankaltaiset turistibussit ovat punaisia.

Reitillä oli yhteensä kymmenen pysäkkiä ja koko kierros kesti vajaat kaksi tuntia. Kierroksen tekeminen ensimmäisenä iltana oli mainio idea, saimme kokonaiskäsityksen kaupungista sekä nähtävyyksistä, bongasimme toripaikat, saimme hiukan haisua etäisyyksistä ja näin pystyimme tekemään helpommin muille päiville sotasuunnitelman, jotta kaikki tärkeimmät paikat tulisi kierretyiksi. Bussista sain myös napattua ensimmäiset kuvat, mutta selvää on ettei kuvat tee oikeutta valtaville koristeellisille rakennuksille ja suihkulähteille, joita on ripoteltuna ympäri koko Roomaa. Näitä ovat muun muassa Fontana di Trevi, Pantheon, Colosseum, Tiberin ylittävät sillat, Aureliuksen muurin suurimmat portit ja monet "pienemmät" suihkulähteet.




Toisen päivän aamuna suuntasimme samantien kohti Colosseumia. Hyppäsimme hotelliamme lähimpänä olevalta pysäkiltä CiaoRoma!:n kyytiin ja huristelimme kohti etelää muutaman kieppauksen kautta. Sää oli jälleen mitä mainioin, vaan heti jos tarvitsi ottaa muutamakin juoksuaskel, oli hikipisara otsalla taattu. Paikalliset tunnistikin hitaasti etenevästä kävelystä, turistit puolestaan tepsuttelivat paidat märkänä ympäriinsä.

Colosseum oli vaikuttava näky. Pääsimme CiaoRoma!-lipulla suoraan lippujonon ohitse, sillä olimme maksaneet liput jo bussin lipunmyyjälle. Häneltä saatu voucher käytiin vielä vaihtamassa Colosseumin tikettitoimistolla varsinaisiin lippuihin, mutta tämä sujui nopeasti. Lippu kannattaa siis ehdottomasti ostaa etukäteen, sillä Colosseumin lipunmyynnin jono oli jo aamusella pitkä.
Colosseumin sisäänkäynnillä olevat eri jonot on aluksi vaikea erottaa toisistaan; yksi on lipunmyyntiin, yksi varausten ja jo-ostettujen lippujen vaihtoon ja yksi niille, jotka ovat ostaneet Roma Passin.

Colosseum on valtava. Se tekee vaikutuksen jo ulkopuolelta, mutta koristelun määrän ja koon tajuaa oikeasti vasta sisällä. Käytävillä pääsee rajoitetusti kulkemaan ja toisen kerroksen ulkokäytävällä on esillä näyttely, joka kattavasti kertoo muun muassa Colosseumin rakennusvaiheista ja koristelusta. Aikaa kannattaa varata paljon, etenkin jos haluaa perehtyä koko näyttelyn antiin. Opastettu kierros ei varmasti myöskään olisi pahitteeksi näin vaikuttavassa paikassa.





Colosseumista tarpeeksi saatuamme jatkoimme matkaa kohti Il Vittorianoa ja Pantheonia. Il Vittoriano on suuri valkea rakennus, jonka katolla molemminpuolin on suuret patsaat, jotka kuvaavat Jumalattaria hevosvaljakkoineen. Rakennusta ei voi olla huomaamatta, ja sen näkee selvästi Pietarinkirkon kupolistakin. Il Vittorianon katolle on kuulemma mahdollisuus päästä vierailemaan, mutta tämä jäi omalta seurueeltamme väliin. 




Il Vittorianon pysäkillä pois bussin kyydistä hypättyämme suunnistimme kohti Pantheonia, jonne oli yllätyksekseni ilmainen sisäänpääsy. Kirkkoihin ja muihin pyhiin rakennuksiin ei Roomassa ole sallittua astua polvet tai olkapäät paljaina, mutta Pantheonissa oli sääntötauluista huolimatta lähes joka toisella shortsit ja topit päällä. Ovella oli kyllä henkilökuntaa, mutta nämä eivät puuttuneet turistien vaatetukseen toisin kuin Pietarinkirkolla. Pantheon on myös pylväineen upea näky, eikä yllätä kuinka suuri vaikutus sillä on ollut kirkkojen ja palatsien arkkitehtuuriin ympäri maailman. Vaikuttavinta Pantheonissa on kuitenkin mielestäni kaikessa symmetrisyydessään ja konstailemattomuudessaan kupolin sisäpuoli, jonka rakennusmenetelmä ja -materiaali lienee yhä tänäpäivänä mysteeri.




Pantheonilta on lyhyt matka Piazza Navonan aukiolle. Paikalla hääri jos jonkinmoista karikatyyritaiteilijaa ja aukion reunoilla oli useampiakin mukavannäköisiä kuppiloita. Yllättäen aukiolla on myös muutama suihkulähde :) Visiittimme Navonalle oli nopea, sillä aamupäivä oli pitkä ja kaipasimme jo pientä lepuuttelutaukoa hotellin ilmastoiduissa huoneissa.




Perjantaina suuntasimme Vatikaaniin. Pitkistä jonoista varoiteltiin useissa oppaissa, joten päätimme bussin sijaan napata hotellimme lähettyvillä olevalta taksitolpalta taksin. Rooman viralliset taksit ovat valkoisia ja katon lisäksi kyljessä on tummansininen taksitunnus. Matka Villa Borghesen nurkalta Vatikaaniin maksoi kymmenen euroa ja matka taittui nopeasti taksilla, jonka vauhti kolmenkympin alueella hipoi kahdeksaakymppiä. Liikennekulttuuri on Roomassa vauhdikas eikä kaistaviivoistakaan nyt niin kauheasti välitetä. Jalankulkijat saavat olla valppaina, autot hurjastelevat ja jarruttavat usein viimehetkellä.


Olimme Pietarinkirkolla hyvissä ajoin jo ennen puoli yhdeksää, jolloin jonoa ei ollut nimeksikään. Kävelimme suoraan turvatarkastukseen, joka sekin eteni nopsasti. Täällä sopimattomaan vaatetukseen puututaan eikä topissa pääse turvatarkastukseen, ellei mukana ole pitkähihaista jonka voi heittää ylle kirkkoon käydessään. Pietarinkirkkoon ei ole sisäänpääsymaksua, mutta Vatikaanin museoihin lippu maksaa 16 euroa. Museot ovat kaikki yhdessä rakennuskokonaisuudessa, ja kulku on yhdensuuntainen. Koko kierros täytyy siis tehdä ja lippu maksaa, vaikka ei haluaisikaan nähdä kuin Sixtuksen kappelin.

Ensimmäisenä suuntasimme Pietarinkirkon kupoliin, jonne on erillinen pääsymaksu. Rappusia pitkin hinta on viisi euroa, hissillä seitsemän euroa. Suosittelen hissiä... Rappusia riittää kyllä kaikesta huolimatta loppumatkalla. Hissi vie tasanteelle, josta todellinen kiipeäminen ahdasta kierreportaikko pitkin vasta alkaa. Kolmenkymmenen asteen helteessä pukkasi melkoinen hiki, joten suosittelen nousemaan rappuset rauhassa ja olemaan paikalla ajoissa, jottei tarvitse kiirehtiä takana tulevien vuoksi.




Näkymä kupolista on myös huikea. Paikalla kiikkui samalla myös muutama kaiteenmaalaaja, hiukan hirvitti katsoa ulkona roikkuvan maalarin työntekoa. Ylös saapui kokoajan enemmän porukkaa ja jo tässä vaiheessa oli jono alhaalla kasvanut yli koko aukion halkaisijan pituiseksi ja kaareutui aukion mukaisesti kokoajan lisäpituutta saavuttaen.

Tasanteella, jonne hissi nousi, oli matkamuistomyymälä sekä Vatikaanin postin postilaatikko. Hinnat ovat myymälässä melkoiset, monia samoja esineitä myyvät alhaalla katumyyjät halvemmallakin. Tasanteen kohdalla pääsee katsomaan kupolia sisäpuoleltakin, tällä korkeudella on koko kupolin ympäri kauniita mosaiikkiteoksia, joita alhaalta katsoessa voisi luulla maalauksiksi.


Sisällä Pietarinkirkossa riittää jälleen ihmeteltävää: maalauksia, veistoksia, kupoleita, alttareita... Aikaa saa kulumaan ihan vain ihmettelemällä vaikka kuinka, koristelun ja yksityiskohtien määrä on uskomaton. Joistain kohteista löytyy info-tauluja, mutta paljon jää arvoitukseksikin. Paikka itsessään on jollain tavalla maaginen ja lumoava.















Paluumatkalla pysähdyimme vielä katsastamaan Fontana di Trevin, joka lienee Rooman suurin suihkulähde. Turistirysänä täällä kuten muuallakin Roomassa kannattaa pitää varansa taskuvarkaiden varalta.

Geokätköilyäkään ei tarvitse Roomassa unohtaa. Kaupungista löytyy paljon tradi-kätköjä, joista oman reissun varrelta tuli napattua 11. Suurin osa löydöistäni on Villa Borghesen puistosta, joka tarjosikin mukavan lajitelman erilaisia piilotustapoja hienossa ympäristössä, joka sopii vaikka aamulenkkeilyyn (lenkille kannattaa muuten totisesti lähteä ajoissa, sillä aurinko alkaa jo seitsemän maissa lämmittää painostavasti). Keskustan alueeltakin löytyy nano- ja mikro-kätköjä muun muassa Colosseumilta, Fontana di Treviltä ja Espanjalaisilta portailta! Kätköt ovat pääsääntöisesti siedettävässä kunnossa ja kuvaukset ovat lähes kaikissa purkeissa ainakin lyhennettyinä englanniksi.

Matka sujui hienosti ja ehdottomasti suosittelen matkaa Roomaan. Kaupunki on niin omalaatuinen ja huikaisevaa nähtävää riittää. Historiaan kannattanee kuitenkin perehtyä paremmin kuin minä, jotta matkasta saa vieläkin enemmän irti!

Arrivederci!


1 kommentti:

  1. Rooma on kyllä sellainen "ainakin kerran elämässä" -juttu! :)

    VastaaPoista